torstai 30. syyskuuta 2010

Kriikunoiden aikaan

Toinen päivä menossa kriikunoiden hillottamisessa. Hidasta. Siementen nyppiminen hillosta kasvattaa kärsivällisyyttä ja voi harjoitella läsnäoloa. Sitä paitsi kriikunahillo on hyvää puurojen kanssa ja erityisesti täytekakun välissä. Kivan kirpsakkaa.

Luonto antoi tänä vuonna omenoita anteliaalla kädellä. Niitä olen kuivattanut renkaina. Tehnyt hilloa. Laittanut viinimarjojen kanssa mehuksi. Vielä on kokeilematta hillo, johon lisätään tilkka rommia. Onko kukaan kokeillut?